Lauantai 17.6.

Lähdimme aamupäivällä käymään vaimon kotitilalla Casalsagan:issa noin 5 kilometrin päässä Amamaroksen talosta. Alkumatkan matkustimme jeepneyllä, mutta viimeinen 1,5 kilometriä oli kapeaa sivutietä, jossa jeepneyt eivät liikennöineet. Valtatien varressa oli kuitenkin polkupyöräriksoilla oma pysähdyspaikka. Riksakuskeina toimivat kylän pojat, jotka tällä tavoin tienasivat taskurahaa.

Ensimmäisenä ajovuorossa ollut poika vakuutti, että kyllä hän jaksaa viedä koko neljän hengen kuorman perille. Päätimme kuitenkin ottaa kaksi riksaa, jotta toinenkin pojista pääsi tienaamaan.

Polkupyöräriksa
Matkalla Casalsaganin maatilalle

Casalsaganissa maatilan talo oli bamburakenteinen, kuten muutkin seudun talot. Talo käsitti keittiön ja puolisen kerrosta ylempänä olevan makuuhuoneen sekä yhdistetyn varasto/työtilan. Talossa oli peltikatto sekä myöskin sähköistys, joten aivan öljylampun valossa sielläkään ei tarvitse asustella.

Maatilan ympärillä aukenivat laajat riisipellot. Lähistöllä oli myös joki, josta sai kalaa ja kylän lapset kävivät siellä uimassa.

Paluumatka takaisin Amamarokseen kävi vauhdikkaasti moottoripyörän kyydissä.

Iltapäivällä aloimme jo varustautua sunnuntaista rantamatkaa varten. Kaupasta kävimme ostamassa lapsille erilaisia mehuja ja lähikioskilta kävimme ostamassa olutta. Oluen osto (isomman määrän kerralla) ei ollutkaan niin helppoa: ostimme tyhjäksi peräti kahden kioskin varastot ennenkuin saimme kasaan muutaman korillisen.